Vamma, olipa se henkinen tai fyysinen, vaatii toipumiselta ja toipujalta melko paljon. Yleisimpiä vammoja jenkkifutaajalla ovat erilaiset, yleensä taklauksista johtuvat ristesidevammat erityisesti jaloissa.

Tavallisimpia vammoja ovat erilaiset polven kierukkavammat, joita voi ilmetä jalan vääntyessä epäluonnolliseen asemaan. Astetta vakavampia ovat nivelsidevammat – eturistisideleikkaukset ovat valitettavan tvallaisia. Ristisidevamman leikkaamisen tavoitteena on lyhyellä tähtäimellä nopeaa toimintakyvyn palautumnen, pidemmällä aikavälillä taas tavoitteena on estää vamman uusiutuminen.

Vammamekanismina toimii polven vääntyminen ja kiertyminen hallitsemattomasti vartalon painon alla.Taklaustilanteessa siis oman vartalon paino voi riittää vakavankin vamman aikaan saamiseksi, vaikka vauhtiakaan ei olisi tilanteessa kauhean paljoa.

Eniten ongelmia aiheutuu siis juuri hallitsemattomista liikkeistä. Nopeat ja vauhdikkaat tilanteet ovat omiaan aiheuttamaan tällaisia vammoja. Etenkin jenkkifutuksen vauhdikkaissa tilanteissa riskit lisääntyvät. Nykyaikaisilla liukkailla pelikentillä ja etenkin nurmella tilanteen hallinta riistäytyy eikä ole enää pelaajan itsensä hallussa.

Turvotus laskee yleensä muutamassa päivässä kun toipumisen saa aloittaa. Joskus leikkaishoito on tarpeen – myös fysioterapia voi tulla kyseeseen. Yleensä turvotus laskee muutamassa päivässä ja toipuminen on nopeaa: kannattaa kuitenkin huomata että vaikka painon varaaminen kipeälle jalalle on suositeltavaa, kannattaa homma silti aloittaa varovasti.

Myös aivotärähdykset ovat lajissa yleisiä johtuen nopeista tilanteista ja suuresta vauhdista. Aivotärähdyksen oireita ovat pahoinvointi, päänsärky puhe- ja kävelyhäiriöitä. Raajojen toimintahäiriöt ja muut oireetkaan eivät ole tuntemattomia. Vaikka kypärä suojaa tehokkaasti monelta vammalta, on aivotärähdyksen riski silti olemassa ja siihen kannattaaa kiinnittää erityisesti huomiota.